Usein kysyttyä

Mitä tarkoittaa rakennuksen energiatehokkuus?

Energiatehokkuus tarkoittaa lämmitysenergian tehokasta käyttöä rakennuksessa. Energiankulutus ilmaistaan rakennuksen pinta-ala- tai tilavuusyksikköä kohden, kWh/m2 tai kWh/m3. Energiatehokkaan talon vuotuinen energiankulutus on enintään puolet tavanomaisen talon kulutuksesta. Passiivitalo on elinkaarensa energiatehokkuuden ansiosta usein ihanteellisin ratkaisu, sillä sen energiankulutus on korkeintaan neljäsosa tavanomaisen talon kulutuksesta. Esimerkiksi Etelä-Suomessa säädösten mukaisen talon vuotuinen energiankulutus on keskimäärin 120 kWh/m2; energiatehokkaan talon kulutus on näin ollen 60 kWh/m2 ja passiivitalon 20 kWh/m2.

Kuinka paljon säästän lämmityskuluissa?

Energian hinta kohoaa tulevaisuudessa huomattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset korjaukset tuovat säästöjä. Parannusinvestoinnin tuotto tulee laskea tapauskohtaisesti. Lämmityskustannukset voidaan helposti puolittaa rakennuksen vaipan lämmöneristystä parantamalla ja tehokkaalla poistoilman lämmön talteenotolla. VTT on arvioinut, että 25 vuodessa säästöä kertyy 30 000–50 000 euroa. Lisäksi on arvioitu, että energiatehokkaan kiinteistön jälleenmyyntiarvo on 10–30 % tavanomaista korkeampi.

(Lähde: J. Nieminen ym. Matalaenergiapientalon energiankulutus ja säästötoimenpiteiden kannattavuus. VTT, Espoo. 1994.)

Kuinka paljon kiinteistöni arvo eroaa muista kohteista, jos rakennan tai korjaan sen uusien säännösten mukaisesti?

Mitä enemmän ihmiset tietävät rakennusten energiatehokkuudesta ja mitä enemmän energian hinta nousee, sitä selvemmin se näkyy kiinteistöjen arvossa. Varmaa on, että niukasti energiaa kuluttavasta talosta maksetaan enemmän kuin vastaavasta normaalitalosta. Energiamerkki vaikuttanee asuntojen hintaan samalla tavalla kuin vastaava merkintä on vaikuttanut kodinkoneiden hinnoitteluun. On arvioitu, että matalaenergiatalon jälleenmyyntiarvo on 10–30 % tavanomaisen talon arvoa korkeampi.

Mikä on kustannustehokkain tapa parantaa asuintalon energiatehokkuutta?

Suurin vaikutus asuintalon energiatehokkuuteen on ulkovaipan lämmöneristyskyvyllä ja ilmatiiviydellä. Tapauksesta riippuen tehokkaimpia toimenpiteitä ovat katon, seinien ja lattian lämpöeristyksen parantaminen ja ikkunoiden uusiminen.

Voinko säästää rahaa parantamalla vanhan talon eristystä?

Se riippuu lähtötilanteesta. Kannattaa aloittaa yläpohjan eristämisestä, joka on helppo ja edullinen toimenpide. Seinien ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä kannattaa lisätä eristeen vahvuutta ja parantaa tuulenpitävyyttä. Kannattaa ehkä uusia osa rakenteista passiivitason mukaisiksi.

Kuinka paljon eristämiseen ja energiatehokkuuteen täytyy investoida, jotta kiinteistö yltää matalaenergiatasolle?

Tämäkin on tapauskohtaista. Yleensä matalaenergiatalon (energiankulutus alle puolet tavanomaisesta) rakennuskustannukset ovat 3–5 % suuremmat kuin tavallisen talon. Passiivitalo vaatii vain 5–10 %:n lisäinvestoinnin, sillä lämmitysjärjestelmää ei tarvitse hankkia. Huolellisen suunnittelun ja toteutuksen myötä voivat lisäkustannukset olla alhaisemmatkin.

Rakentaminen on jo nyt kallista. Miksi kustannuksia pitäisi kasvattaa entisestään käyttämällä energiatehokkaita materiaaleja ja ratkaisuja?

Matalaenergiataloja (energiankulutus alle puolet tavanomaisesta) on rakennettu Suomeen yli 10 vuoden ajan, ja seurantamittauksia on useasta kohteesta. VTT:n arvion mukaan 3–5 %:n ylimääräiset rakennuskustannukset saadaan takaisin energiansäästöinä 5–10 vuoden kuluessa. Kun tähän lisätään rakennuksen kohonnut arvo, voidaan todeta että lisäinvestointi kannattaa. Elinkaarikustannuksiltaan passiivitalo (energiankulutus alle neljäsosa tavanomaisesta) edustaa optimaalista suunnittelua.

Miksi energiatodistus on tarpeen?

Tavoitteena on energian säästäminen ja päästöjen vähentäminen. Energiatodistus ohjaa rakennusten ja asuntojen omistajia ottamaan selvää energiatehokkuuden eduista ja tärkeydestä. Energiatehokas talo kuluttaa vähemmän energiaa, jolloin asuminen on edullista ja jälleenmyyntiarvo korkeampi. Lisäksi tuontienergian tarve pienenee, mikä on edullista kansantalouden kannalta. Energiatodistus on esitettävä kiinteistön tai asunnon myymisen tai vuokraamisen yhteydessä. Rakennusten energiamerkintä on myös yksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet.

Mitä tapahtuu, jos en noudata uusia määräyksiä uudisrakentamisessa tai suuren kohteen remontoinnissa?

Ilman energiatodistusta viranomaiset eivät myönnä rakennuslupaa tai rakennus ei läpäise lopputarkastusta. Myöskään talon myyminen tai vuokraus ei onnistu ilman energiatodistusta.

Voinko myydä tai vuokrata asuntoni tuttavalle ilman energiatodistusta?

Direktiivin mukaan ostajalle on esitettävä energiatodistus. Samalla tulee kertoa, miten talon energiatehokkuutta voi parantaa. Käytännön menettelytapaa ei ole vielä täsmennetty, mutta notaari ei luultavasti vahvista kauppaa ilman asianmukaisia papereita.

Milloin kaikki direktiiviin liittyvät yksityiskohdat selviävät?

Direktiivi astui voimaan vuoden 2006 alussa, ja EU-maiden on otettava se kokonaisuudessaan käyttöön vuoteen 2009 mennessä.

Passiivitalossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Voiko taloa lämmittää ennen muuttoa?

Rakentamisen loppuvaiheessa valaisimet, lattialämmitys, kylmälaitteet ja tuloilman lämmitysvastus otetaan käyttöön. Jos talo ei lämpene tarpeeksi ilman asukkaita, termostaattiohjattu vastus varmistaa riittävän lämmityksen.

Miten passiivitalo pysyy lämpimänä, jos asukkaat ovat kuukauden poissa?

Kun kotoa lähdetään pois pitkäksi aikaa, ilmanvaihto säädetään minimitasolle lämmöntarpeen pienentämiseksi. Muuten vastaus on sama kuin edellisessä kysymyksessä.

Menevätkö passiivitalon ikkunat huuruun, jos ne eivät ole samassa tasossa sisäseinän kanssa? Ikkunan allahan ei ole lämpöpatteria.

Tehokkaan ilmanvaihdon ansiosta ikkunoiden sisäpinnan lämpötila pysyy lähellä sisäilman lämpötilaa, joten ikkunat eivät mene huuruun. Ikkunoiden ulkopintaan sen sijaan saattaa ilmestyä huurua kylmän yön jälkeen. Kun ulkoilman lämpötila kohoaa, lasi ei ehdi lämmetä yhtä nopeasti ja kylmälle pinnalle tiivistyy hetkellisesti kosteutta.

Voiko passiivitaloon laittaa suuria ”maisemaikkunoita”?

Suuria ikkunoita tulee välttää, sillä 1 m2 ikkunaa kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin 5–10 m2 seinää. Korkeat ikkunat saattavat lisäksi aiheuttaa vedontunnetta, koska korkeuden lähestyessä kahta metriä ikkunan edessä oleva ilma viilenee ja alkaa vajota kohti lattiaa.

Tuleeko passiivitalon ikkunat suunnata etelään päin?

Aurinko ei paista pelkästään etelästä vaan myös idästä ja lännestä. Suurin hyöty aurinkoenergiasta saadaan suuntaamalla ikkunat etelään ja länteen. Samalla tulee pitää mielessä varjostuksen tarve lämpimänä vuodenaikana, jotta sisäilma ei lämpene liikaa.

Voiko passiivitalo olla tyyliltään maalaisromanttinen?

Maalaisromanttisella talolla ei ole selkeää määritelmää. Sen ulkonäköön liitetään yleensä pieniruutuiset ikkunat. Pienet ikkunat pienentävät energiankulutusta. Maalaisromanttisessa talossa on usein myös kantavat seinät ja varaavia tulisijoja. Tästä ei ole haittaa, mutta tulisijan lämpöä kannattaa hyödyntää vain pakkassäällä. Muuten sisälämpötila voi nousta liian korkeaksi. Jos talo on ”hengittävä” ja ohutseinäinen, se ei voi olla passiivitalo.